Jeesus sanoi, että tulkaa minun luokseni te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Tämä aamu on ollut nimenomaan lepoa ja rauhaa. Osa ryhmästä on kertonut ottaneensa jo useammat nokoset, osa levännyt jutellen muiden kanssa, tutustuen.
Eilinen nuorten kohtaaminen on puhutellut monia. Kun saavuimme heidän vuokraamalleen mökille, he olivat hieman häkeltyneitä, mutta myös otettuja. Heillä on selvästi hyvä ja luottamuksellinen suhde paikallisen vapaaseurakunnan vastuuhenkilöön sekä erityisnuorisotyöntekijään. Tällä paikkakunnalla on tänäkin kesänä kuollut useita nuoria onnettomuuksissa ja oman käden kautta.
Vastuuhenkilön oma poika kuoli syksyllä ja tämä on koskettanut monia nuoria. Sinililjatila on ViaDian ylläpitämän nuorille ja muille kuntalaisille tarkoitetun "olohuoneen" nimi. Nimi tuli tuli sinisistä liljoista, joita nuoret laskivat pojan arkulle viime syksynä.
Nuoria oli n. 20. Kun sanoimme, että tulkaa sunnuntaina klo 13 Vapaaseurakuntaan, niin he sanoivat etteivät ehkä ole ajokunnossa siihen aikaan, mutta voisimmeko pitää hengellisen tilaisuuden siinä ja nyt? Niinpä Antti-muusikkomme kaivoi kitaran ja laulatti pari laulua. Tämän jälkeen pidin pienen hartauden sateessa nuorten kuunnellessa hiljaa. Lopuksi he lauloivat Juha Tapion "Mitä silmät ei nää"-biisin levyn tahdissa. Ehkä joku sai löytää Taivaan.
Sateen piiskatessa maisemaa, kättelimme nuoret ja palasimme Sinisten liljojen kautta majapaikkaamme. Moni jäi hiljaa miettimään tämän maan nuorten kohtaloita. Hiljaisuus ja surukin oli läsnä puheissamme ja rukouksissamme tänä aamuna. Herra, älä hylkää näitä nuoria vaan anna heille toivoa ja valoa elämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti